Maailmanympäripurjehdus on siitä mielenkiintoinen termi, että päiväntasaajaa pitkinhän maapalloa ei voi purjehtien kiertää, sillä siinä on aika paljon maata välissä. Tyypillinen huvipurjehtijoiden reitti maailmanympäri seurailee pasaatituulia Euroopasta Atlantin yli Karibialle, siitä Panaman kanavan läpi Tyynelle Valtamerelle, josta Australiaan/Oseaaniaan. Aiemmin sieltä purjehdittiin Intian valtameren yli Suezin kanavalle, josta jatkettiin Välimeren yli takaisin lähtöpisteeseen. Nykyään merirosvouhan takia yleensä kierretään Afrikka. Jos reitin piirtää kartalle, on se aika lähellä päiväntasaajan seuraamista.

Kilpapurjehdukseen on luonnollisesti kehitetty oma määritelmä maailmanympäripurjehdukselle (by World Sailing Speed Record Council), jotta voidaan kilpailla siitä, kuka suoriutuu purjehduksesta nopeiten. Reitin pitää olla vähintään 21 600 meripeninkulmaa (eli maapallon ympärysmitan verran) lyhintä vettä pitkin mitattua mahdollista reittiä pitkin. Reitillä saa olla yksi  ennalta määritelty reittipiste, joka on kierrettävä. Eli jos matkalla sattuu olemaan vastatuulta, ei luovittua matkaa voi laskea kuljetun matkan perusteella vaan lyhimmän mahdollisen reitin mukaan. Lisäksi päiväntasaaja tulee ylittää ja palata lähtöpisteeseen. Myöskään 63 astetta eteläistä leveyttä etelämmäs ei saa mennä. Tämä lienee turvallisuuden vuoksi määritelty sääntö. Käytännössä purjehduskilpailut pysähtymättä kulkevat yleensä Euroopasta Ranskasta tai Englannista Atlanttia etelään, kiertävät Antarktiksen itään päin edeten ja palaavat takaisin Atlanttia pohjoiseen lähtösatamaan. Itään päin siksi, että Eteläisellä valtamerellä tuuli on silloin myötäinen Nopeusennätys on tällä hetkellä n. 45,5 päivää. Toki myös ”väärään suuntaan” eli länteenpäin on oma ennätyksensä, joka on 122,5 päivää.

Jos kilpareitillä on pysähdyksiä välissä, reitit vaihtelevat hyvin paljon. Meidän reittimme menee pääasiassa myötätuuleen joko Eteläisellä valtamerellä tai pohjoisella Tyynellä Valtamerellä ja Atlantilla. Tarkemmin tuulioloista tulee varmaan kuvattua kutakin etappia käsittelevässä jutussa, kunhan niitä päästään suorittamaan.

Meidän kilpailun reitti ja aikataulu on siis seuraava:

Reittisuunnitelma on ollut tiedossa jo ilmoittautumisesta lähtien, ja esim. seuraava 2017-18 kilpailu tulee edelleen seuraamaan suurinpiirtein samaa reittiä. Tarkat kaupungit, satamat ja aikataulu julkaistaan aika myöhään. Ensimmäiset viralliset satamat julkaistiin vuoden 2015 alussa, mutta esimerkiksi Seattle ja Vietnam määränpäinä ja kilpailun päättymispäivämäärä julkaistiin vasta heinäkuussa. Koko aikataulu ja viimeinen satama, Den Helder, olivat tiedossa vasta tänään 5.8., eli alle kuukausi ennen kilpailun alkua. Kuullessaan reitin aika moni hämmästelee ja piirtelee ilmaan viivoja että ensin mennään länteen (Lontoo-Rio) ja sitten takaisinpäin itään (Rio-Kapkaupunki) vaikka todellisuudessa Lontoo-Rio -reitti menee pääasiassa etelään, varsinkin Afrikan ohittamisen jälkeen. Reitille tulee siis mittaa noin 40 000 meripeninkulmaa. Kolme pisintä kisaa ovat siis noin kuukauden kukin ja suurin osa on noin 2-3 viikkoa. Joulu vietetään Sydneyssä ja uusi vuosi Hobartissa. Siinä välissä osallistutaan Sydney-Hobart Raceen osana kokonaisuutta. Sydneyssä on pidempi huoltotauko, jonka aikana veneet myös nostetaan vedestä. Pohjois-Kiinassa on aika kylmä vielä maaliskuussa, joten luultavasti sinne saapuminen ja pohjoisen Tyynen valtameren ylitys on kylmin osuus. Pääasiassa suurempana ongelmana tullee olemaan kuumuus, jota on odotettavissa ainakin kahdella ensimmäisellä osuudella, Australissa, Vietnamissa ja Karibialla.

Minä olen aiemmin käynyt Lontoossa, Riossa, Sydneyssä ja Airlie Beachilla, joten ihan mukavasti tulee myös uusia paikkoja nähtyä. Varsinkin Singaporen vaihto Vietnamiin oli mukava yllätys, sillä Singaporessa olen jo yhdellä lomalla ollut. Ilmoitelkaa jos ootte kulmilla niin voitte tulla moikkaamaan.