Ensimmäisestä kisasta onkin aika paljon kerrottavaa. Lontoosta lähdettiin siis sunnuntaina ja yö oltiin laiturissa lähellä Southend-pieriä. Päivällä kuultiin myös vahtijako. Minä olen yksi kahdesta toisen vahdin vahtipäälliköstä. Ilta meni omiin punkkiin muuttaessa. Tosin punkka pääasiassa jaetaan jonkun henkilön kanssa toisesta vahdista. Meillä on Amancion kanssa kaksi punkkaa, mutta nukuumaan tulee mennä tuulenpuoleisella laidalla olevaan punkkaan. Laiturissa ollessamme punkkia ei ollut kaikille tyhjinä, koska osa on käytössä varastotilana. Muutama nukkui siis purjevarastossa purjeiden päällä.

Maanantaina 31.8. startattiin sateisissa oloissa southend -pieriltä, sivutuulessa, jossa osa nosti spinaakkerit heti. Ohjasin startin ja muutaman tunnin sen jälkeen. Jännitti kohtuullisesti ettei tule osumia. Olimme startissa neljäs, mutta heikon trimmauksen vuoksi tipuimme nopeasti 11. sijalle. Alussa oli myös jännittäviä hetkiä kun syvyysmittari näytti veneen alla olevan -0.9metriä vettä. Saimme puolen tunnin jälkeen spinaakkerin ylös ja rupesimme saavuttamaan muita. Ohitimme veneitä, joilla oli ongelmia spinaakkerin kanssa. Kaiken kaikkiaan alussa oli paljon hommaa kun purjevaihtoja piti tehdä muutaman tunnin välein ja navigoida ja seurata muita veneitä. Päivän huippunopeus oli 22.8solmua surffissa. Yö saapui 7. sijalla.

Toisena päivänä tehtiin purjeenvaihtoja edelleen usein ja edettiin Englannin kanaalia lounaaseen päin. Kaikki paitsi yksi vene menivät Ranskan rannikkoa pitkin. Merikarttaan on merkitty ns Traffic Separation Scheme (TSS) vilkkaisiin liikennepaikkoihin, joita ei saa kisan sääntöjen mukaan ylittää. Merkittävä osa navigointia alussa olikin niiden välttelyä. Yksi purjeenvaihto epäonnistui ja menetimme siinä jonkin verran aikaa. Päivän päätteeksi olimme 6. sijalla.

Kolmantena päivänä juutuimme aamulla heikkoon tuuleen ja vastavuoroveteen. Viisi ensimmäistä venettä pääsi kyseisestä kohdasta ongelmitta. Tässä vaiheessa tuo edellisen päivän epäonnistunut purjeenvaihto siis todella kostautui sillä menetimme n. 6 tuntia lisää aikaa. Iltapäivällä etenimme Biskajanlahtea hyvää 10 solmun vauhtia spinaakkeri ylhäällä. Kisan johto karkasi mutta myös me saimme eroa takana oleviin. Illalla juuri ennen puoltayötä spinaakkerin vaihto toiseen epäonnistui ja johti siihen että purjehdimme koko yön ilman spinaakkeria ja menetimme yön aikana kaksi sijaa. Biskajanlahdelle pääsyn jälkeen emme muuten nähneet maata ennenkuin Kanariansaarilla.

Neljäs päivä meni hyvässä myötätuulessa spinaakkerilla. Viidentenä päivänä eli perjantaina tuuli yltyi vähitellen ja vedimme useita yli 20 solmun surffeja huippunopeuden ollessa 22.4 solmua.siinä vaiheessa totesimme että spinaakkeri pitää laskea. Saimme sen laskettua ja sen jälkeen keskituuli olikin 32-36solmua ja huippunopeus 43solmua eli n. 22m/s. Etenimme pelkällä reivatulla isolla 11-15solmua. Ichorcoalin onnettomuus tapahtui siis tässä myrskyssä, mutta me kuulimme siitä vasta seuraacana päivänä. Yöllä tuuli heikkeni ja ensin nostettiin keulapurje ja sitten spinaakkeri.

Kuudentena päivänä alkoivat päivät mennä sekaisin. Lisäksi ei olla enää vähään aikaan nähty muita veneitä, joten kilpailumielialan ylläpitäminen on hankalampaa. Tiedon muiden veneiden sijainnista saamme 6 tunnin välein, usein tosin noin tunnin viiveellä. 1000meripeninkulmaa kilpailua tuli täyteen kuudentena päivänä, aika tasan 5 vuorokautta startin jälkeen. Koko päivän oli ”viestintäkielto”, jotta kisan järjestäjät saivat viestittyä Ichorcoalin tapahtumista hallitusti (lukekaa nettisivuilta mitä siellä tapahtui). Meille kerrottiin illalla klo 19 aikaan.

Seitsemäntenä päivänä aamuyöllä tuuli tyyntyi ja edettiin todella hitaasti. Vähitellen tuuli yltyi hieman ja pääsimme etenemään joko länteen tai itään, joista valitsimme lännen. Vähitellen tuuli yltyi enemmän ja vauhti kiihtyi. Tipuimme sijoituksissa, mutta koska veneitä on joka puolella, olimme aika varmoja että tulemme saavuttamaan muita. Lämpötila alkaa vähitellen olla mukava, sillä shortsit ja t-paita riittää kannella. Veneessä on ollut flunssaa liikkeellä. Aika kuluu nopeasti, tosin vuororytmiin tottuminen on hankalaa. Välillä nukun tosi paljon ja välillä menee vapaavuoroja nukkumatta. Systeemi toimii siis siten, että päivällä klo 7-13 ja 13-19 on 6 tunnin vuorot ja yöllä on kolme neljän tunnin vuoroa 19-23, 23-03, ja 03-07. Tällöin vuorot siis kiertävät siten että joka toinen päivä on eri vuorot. Itse tykkään mieluummin olla vuorossa illan ja aamun 4h vuorot, jolloin koko aamupäivä on vapaa.

Kahdeksantena päivänä eli maanantaina oli minun vuoroni laittaa ruokaa. Parina minulla oli Amancio, joten käytännössä Amancio laittoi ruoat ja minä tiskasin. Amancio teki myös erikoisherkkuja ja illalliseksi tarjoiltiin neljä ruokalajia: Ranskalaista keittoa, katkarapupaellaa, lihapataa ja jälkiruoaksi omenavanukasta. Flunssa iski myös minuun, ja seuraavan yön ja aamun vietinkin nukkuessa. Ruoanlaittovuoron jälkeen on seuraavan yön poissa vahtikierrosta ja saa siis nukkua koko yön. Otin myös reissun ensimmäisen suihkun kaatamalla ämpäristä ensin suolavettä ja sitten huuhtelemalla makealla vedellä. Meillä on vedentekokone, jolla vesitankkeja täytetään säännöllisesti. Alunperin ajattelin, että peseydyn sateessa, mutta ensimmäisen päivän jälkeen ei ole satanut.

Yhdeksäntenä päivänä lähestytään Kanarian saaria, jotka ohitetaan luultavasti kahden päivän päästä torstaina. Koko yön nukkuminen sai taas unirytmin sekaisin. Kisasta on kulunut nyt arviolta yksi kolmannes ja se on mennyt myötätuulessa ilman yhtään vendaa eli vastatuulikäännöstä. Olemme nousseet sijoituksissa yhdeksänneksi ja nyt näkee jo selvästi, että ainakin kaksi muuta venettä tulee jäämään taakse. Jostain syystä raportti suosii kohtuuttomasti läntistä sijaintia eteläisen sijainnin sijaan. Onneksi maali on kaikille kuitenkin sama. Lämpötila veneessä on noussut nopeasti epämukavaksi. Kannella on auringossa kuuma ja sisällä on tunkkainen ja kuuma ilma. Yötkin ovat jo niin lämpimiä, että ne eivät juurikaan viilennä sisätiloja. Meillä on kaksi isoa tuuletinta, jotka liikuttavat ilmaa mukavasti, mutta ne toimivat ainoastaan generaattorin ollessa päällä, eli ehkä kolmasosan ajasta.

Kymmenentenä päivänä yö oli aika hankala koska meillä oli ylhäällä spinaakkeri, joka toimii hyvin lähes suorassa myötätuulessa mutta on hyvin vaikea ajettava. Yö meni kuitenkin hyvin, mutta heti aamuvahdin alkaessa spinaakkeri saatiin kunnon solmuille etustaagiin ja sen selvittäminen vaati yhden kaverin hinaamisen mastoon ja melkein tunnin aikaa. Myöhemmin saman vahdin aikana spinaakkeria vaihdettaessa tagline karkasi mereen, mutta jäi kuitenkin onneksi roikkumaan spinaakkerin skuutin päälle ja saatiin se takaisin veneeseen. Illan ja yön aikana saavuttiin Kanariansaarten lähistölle tarkoituksenamme mennä Gran Canarian ja Fuerteventuran välistä. Vallitseva tuuli on pohjoisesta ja Kanariansaarten korkeat vuoret aiheuttavat isoja katvealueita tuuleen eteläpuolella, joten nähtäväksi jää miten reitinvalintamme onnistuu. Delfiinit on muuten aika yleinen näky täällä. Yhtenä päivänä näimme myös mitä todennäköisimmin valaan, vedessä näkyi nimittäin vesisuihku ja ison eläimen selkä.

Reissu on mennyt tähän mennessä hyvin ilman suurempia riitoja. Veneessä on hyvä henki ja rento ilmapiiri. Herätessä on välillä kärttyisyyttä havaittavissa, mutta se on keskellä yötä ymmärrettävää. Suurin riita minkä olen nähnyt koski sadeasujen säilytyskoukkuja, koska ne olivat kaikki käytössä.