Omalta osalta reissuun valmistautuminen on tarkoittanut lähinnä Clipperin toimittamaan materiaaliin tutustumista, harjoituspurjehduksilla käymistä ja varusteiden hankintaa.
Clipperin toimittama materiaali kuvaa hyvin purjehduksen perusteet, kuten vendat,
jiipit, purjeiden vaihdot ja sään vaikutuksen. Materiaali koostuu parisataasivuisesta kansiosta ja ”Wet notes”:eista, joissa on n. A5-kokoisilla laminoiduilla lapuilla kuvattu tärkeimmät manööverit, purjeiden vaihdokset ja toiminta mies-yli-laidan -tilanteessa. Kyseinen setti on mielestäni erittäin käytännöllinen kun siitä voi tarkistaa mitä pitikään tehdä juuri ennen toimenpidettä. Harjoittelun jälkeen niitä ei onneksi juuri kukaan enää tosin tarvinnut.
Kuten jo treenipurjehduksia käsittelevässä kirjoituksessani mainitsin, kävin myös Clipperin Coxswain-lisäkurssin, jossa varaudutaan siihen, ettäkippari ei ole kykenevä jatkamaan. Kurssi koostui RYA Yachtmaster Offshore Theory -sertifikaatista, Clipperin omasta teoriaosuudesta ja käytännön harjoittelusta. RYA:n kurssista opin lähinnä vuoroveteen liittyviä asioita, muuten materiaali oli pääosin tuttua aiemmilta Suomessa käymiltäni kursseilta.
Varustelistani näyttää tällä hetkellä pääosin tällaiselta:
Osallistumisen hintaan sisältyy Henri Lloydin valtameripurjehdukseen tarkoitetut purjehdushousut ja smokki-mallinen takki. Smokissa etuna on se, että takki voidaan kiristää myös vyötäröltä mahdollisimman vesitiiviiksi ja etupuolella ei ole vetoketjua, joka on herkkä vuotamaan. Lisäksi pakettiin sisältyy kevyempi takki, joka tuntuu tarpeelliselta lähinnä satamassa, fleece-takki ja pikeepaita. Varapurjehdusasuksi ajattelin ottaa mukaan omistamani kuivapuvun.
Kenkinä minulla on purjehdussaappaat ja purjehduskengät. Purjehduskenkiä käytän näillä näkymin myös satamissa, ja ostan mahdollisesti matkalta kevyemmät purjehdukseen soveltuvat sandaalit. Mukana on myös ainakin 1 pari Sealskinz-sukkia, siltä varalta että saappaat rupeavat vuotamaan kesken matkan.
Nukkumiseen minulla on pienehkö untuvamakuupussi, silkkinen sisälakana ja vedenpitävä päällyskuori. Tällöin lämpötilaa voi säädellä paremmin kuin yhdellä paksulla makuupussilla. Määrä oli riittävä ainakin maaliskuussa Englannissa, jossa laituri oli aamulla huurteessa. Mukana on myös tyyny vedenpitävällä kuorella.
Välikerrastoksi hankin Primaloft-materiaalista tehdyt housut ja paidan, joiden pitäisi lämmittää myös märkänä tai kosteana. Kyseistä materiaalia suositeltiin useammilta tahoilta, ja se on kyllä harjoituksissa osoittanut hyvin lämmittäväksi materiaaliksi. Tämän lisäksi otan mukaan vielä fleece-kerraston, jolloin tarvittaessa voi pukea päälle merinovilla-aluskerraston, fleece-kerraston, primaloft-kerraston, fleece-takin ja päällimmäiseksi vedenpitävän purjehdusasun.
Lisäksi mukana on siis 4 kpl merinovilla/teknistä kerrastoa, 5kpl t-paitoja, 7kpl sukkia ja alushousuja, shortsit, uimashortsit ja housut, pipo, hanskoja, aurinkohattu, fleecekauluri, aurinkolaseja, taskulamppuja, starttikello, hygieniavälineet, kevyt pyyhe.
Omaksi viihdykkeeksi ja huviksi mukaan lähtee luultavasti tabletti, kännykkä, kamera, pieni kitara, satelliittitekstiviestipuhelin ja tarpeellinen määrä latureita. Hämmentävää kyllä, Clipperin tarjoamalla satelliittiyhteydellä sähköpostien lähetys maksaa huomattavasti enemmän kuin tekstiviestien lähetys syntymäpäivälahjaksi saamallani DeLorme inReach -laitteella.
Kaikki tavarat pakataan purjehduksen ajaksi vedenpitäviin säkkeihin.
Moi Jesse,
Tuli tässä mieleen, että osaisitko kertoa miksei (ainakaan minun tietojeni mukaan) purjehduksessa käytetä enemmän kuiva/pelastuspukua esim. Ursuit?
Ainoa seikka mikä itselläni tuli mieleen, että suomalaisvalmisteiset kuivapuvut ovat melko ohuita, eli kylmemmissä oloissa vaativat alleen aluspuvun. En tosin tätäkään näe minään esteenä. Mustolla ja Henri Lloydila on myös olemassa kuiva/pelastuspuku malleja mutta ne ovat huomattavasti painavempia kuin suomalaisvalmisteiset. Aluspuvut ovat hengittäviä, kevyitä ja kuiva/pelastuspuvut ovat myös saatavana gore-tex kankailla. Itse muutaman kerran pelastuspukua käyttäneenä, en miettisi hetkeäkään moisen hankkimista, jos tunteja vesilla kertyisi enemmän.
mm. Ursuit markkinoi itseään näin:
”Kuivana ja lämpimänä pysyminen on purjehduksen yksi haasteellisimmista ongelmista ja samalla kulmakivi koko harrastuksen nautinnollisuudelle. Ursuit on nyt vuosien tuotekehityksen tuloksena tuonut markkinoille kuivapukusarjan joka täyttää niin vaativan avomeripurjehtijan kuin märkien, pienten luokkienkin vaatimukset.
Lähtökohtana oli halu tarjota varusteet, joiden tärkein päämäärä on turvallisuus yhdistettynä huipputason käyttömukavuuteen. Ursuit-pukujen ansiosta vesiurheilukelit jatkuvat jäätilanteesta riippuen ympäri vuoden.
Tiesitkö, että 5-asteisessa vedessä joudut hypotermiaan 5–15 minuutissa, koska vesi kylmentää ruumiinlämpöä 25 kertaa nopeammin ilmaan verrattuna? Entä tiesitkö, että käyttämällä Ursuitin kuivapukua annat itsellesi aikaa selviytyä – useita tunteja.”
Moi,
Kyllä purjehduksessakin kuivapukuja käytetään. Esimerkiksi kevytvenepurjehduksessa myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä, sillä kevytvenepurjehduksessa vene voi kaatua ja usein venettä veteen laittaessa pitää itsekin mennä veteen. Tällöin kylmällä säällä märkäpuku saattaa olla liian kylmä.
Avomeripurjehduksessakin kuivapukua voi toki käyttää, mutta se ei ole yhtä monikäyttöinen kuin erillinen takki ja housut. Kuivapuku on hyvä pitää aina kiinni, jottei veteen pudotessaan puku täyty vedellä, jolloin henkilön nostaminen vedestä tulee huomattavasti raskaammaksi. Koska puku on aina kiinni, hikoilun jälkeen ei ole mahdollista tuulettaa. Samoin joskus saattaa olla säitä, jolloin haluaa käyttää ainoastaan takkia tai housuja. Lisäksi purjehdustakki ja -housut toimivat märkäpuvun tapaan veteen tippuessa jos puku on kiristetty nilkkojen, vyötärön, ranteiden ja kaulan kohdalta, jolloin vesi puvun sisällä ei juurikaan pääse vaihtumaan.